Jotenkin paistopisteiltä tulee ostettua hyvin harvoin kahvileipää tai muutakaan. Lidlillä se kuuluu osaksi kauppareissua (jumpe niitä kinkkujuustocroissantteja), mutta muissa kaupoissa tämä osasto on jäänyt pahasti paitsioon. Eittämätön epäkohta elämässä.
Kaisun kesäinen Prisman Spinny -blogimerkintä mielessä kuitenkin päätin kokeilla Prisman kökköosaston tarjontaa pyhänä. Erittäin kovana viineridiggarina poimin mukaani mansikkavaniljaviinerin, jota punnituslaite kutsui viikkowieneriksi. En kyllä usko, että tuollainen klassikko olisi vaihtuva tuote, mutta kenties samalla koodilla saa toisena viikkona todellakin jotain muuta. Aihetodistehan tuo kyllä on, että mene tuosta nyt varmaksi sanomaan.
 |
| Viikkoviineri ja kahvi. Pienenä kielivinkkinä , että viineri kannattaa kääntää englanniksi danish tai danish pastry. Wiener ei käy. Oon pari kertaa sen virheen tehnyt ja voin kertoo, että sanomista tuli. |
Rapean viinerin kumppaniksi laitoin kotona tummapaahtoista Robert Pauligin (tästäkin on näköjään tapeltu) mokkaa jatkettuna Mokkamaasta lunastetulla Irish coffee -porosekoituksella. Viineri oli oikein hyvä, mutta kenties päivä valojen loisteessa oli kuivattanut taikinan hieman turhan lohkeilevaksi. Toisaalta vaniljakreemi oli referenssitasoa, joten pieni murenevaisuus ei juurikaan haitannut. Mansikkahillo oli arvatun teollista, mutta hyvää se on, jos samassa hallissa on ollut edes valokuva mansikasta. Kahvi oli täysin nappisuoritus kotipolttoiseksi ilman lesostelumyllyjä, ja Irish Coffee -porojen lisääminen pehmensi kokemusta kivasti. Setti ei kuitenkaan oikeastaan päässyt yllättämään millään osa-alueella, joten täysiä tähtiä ei raatsi antaa. 4/5.
Onko muilla ehdottomia paistopisteherkkusuosituksia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti