Laskettelupullakahvit

Laskettelu on kivaa puuhaa, ja berliininmunkkikahvit sopii hyvin siihen yhteyteen. Ylellinen mutta ei pröystäilevä kombo. Ajatukselle 5/5, toteutus ehkä 3/5, kun en nyt mausta juuri mitään muista. Tai laitetaan 4/5, koska lumiluistimet oli niin hienot!

Perusasioiden äärellä.

Hirviön rakentaminen

Kuten edellisestä Markun päivityksestäkin kävi ilmi, niin Amica-kahvioilla on tapana pitää erilaisia kahvileipäteemapäiviä. Helkkarin asiallista toimintaa tuollainen rakenteiden ravistelu, vaikka euron voisilmäpullan poistuminen edellisten sopimusneuvotteluiden jälkeen hieman Amican pisteitä laskeekin. Mutta hyvää meininkiä on pitää tuollaisia hassuttelupäiviä.

Laskiaisen tienoilla asiakkaille annettiin mahdollisuus tappaa itsensä teemalla "Rakenna oma laskiaispullasi". Eli valmiiksi siipaloidun nisun väliin, tai kahden puolikkaan päälle sai latoa kaikkea, mitä tiskiltä sattui löytymään. Ainakin Metrian uusitussa kahviossa tarjolla oli neljää erilaista vaahtoa (standardi-, Omar-, Marianne- ja mantelimassa), paria hilloa (ehkä mansikka ja vadelma) ja sitten erilaisia ripotteita (ehkä viime vuoden toiseksi hienoin oppimani sana), kuten esimerkiksi murskattuja keksejä ja karkkeja. Ja ihan niin kuin vitsin viimeistelyksi kuluttajaa yllytettiin tällaiseen touhuun liikuntailtapäivänä.

Jotenkin pahaa tekee muistella tuota herkkua. Miksi piti ahnehtia.

Huolimatta runsaasta tarjonnasta voi toki toimia järkevästi ja keskittyä parin täytteen kivoihin yhdistelmiin ja tehdä pullasillisalaatin sijasta puhtaita makuja korostavan pikkuherkun, joka menee kahvin kanssa pienenä lisänä. Minä rakensin hirviön. Kaikkia vaahtoja, kahta hilloa, joista molemmat valui lautaselle ja paria ripotetta vielä päälle. Henkilökunta oikein yllytti. Oli varmaan kivaa?

Olihan se ihan älyttömän hyvää, mutta eihän siitä hirmu hyvä olo jäänyt. 5/5.

Kinder-kakku, feat. Markku

Varsinainen pullistiimi ei ole nyt ennättänyt kirjoitella pullakahveista, mutta onneksi hyvä pullisystävämme Markku on pääsiäisenkin alla rohkea kahvileipäkokeilija.

Lounaaksi nautitun kevyehkön kinkkukiusausaterian jälkeen saavuimme vakiolounaskahville. Tavallisesti tässä vaiheessa tyydyn mukilliseen teetä, mutta nyt jo lounasta maksaessa silmiin oli pistänyt keskiviikon tarjous: pala Kinder-kakkua ja kahvi 3€. Kun sama tarjous iski silmään myös kahvipaikassa, niin eihän siihen jäänyt vaihtoehtoja: muki käteen, siihen mokkaa ja tarjouskakkupala lautaselle. No, kakkupaloja oli tarjolla kahtaa eri sorttia. Toisessa vaihtoehdossa päällä oli pieni pääsiäismunan puolikas ja toisessa valkosuklaaraitoja. Pienen arpomisen jälkeen valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Maksutoimenpiteen jälkeen ravistelin voimakkaasti Oatlyn  Ikaffe -tölkkiä ja lorautin kahviin vaahdotettua kauramaitoa.

Pöydässä rakennettiin seurueen avustuksella kuvan mukainen asetelma kakkupalasta, kahvista ja kukasta. Sitten maistamaan. Ensin hörppy kahvia. Se oli vähän haaleaa minun makuuni. Samaisessa kahviossa on myös teen kanssa sama ongelma, eli siis vesi on haaleahkoa ja teekokemus kärsii siitä vähän. Oatly toimii kahvissa kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka pieni viljainen jälkimaku siinä kyllä on. Sitten lusikka käteen ja ensimmäinen lohkaisu kakusta. Pala suuhun ja tunnustelevaa mussuttelua. Leikkuupinta oli hieman kuivunut, muuten kakkupala oli mehevä. Päällinen oli, no kuten voisi arvellakin, hieman Kinderin makuinen ja kohtuullisen imelä lyömättä kuitenkaan liikaa makeahermoja tukkoon. Kakusta tuli kyllä eittämättä mieleen mokkapalat, sen verran lähellä sen maku tuota klassikkoa oli.

Nautiskelin siinä sitten pikkuhiljaa koko palan kahvia välillä siemaillen. Kokonaisuus toimi 4/5-arvoisesti. Jos kahvi olisi ollut jotain kahvilalaatua parempaa kahvia ja kakkupala juuri leikattu, niin yhdistelmälle ei olisi ollut vaikea antaa jopa täysiä pisteitä.

Teksti ja kuva: Markku