Matamin Lumon Kahvikammari

Kesälahden pitäjään on noin puolitoista vuotta sitten avattu kahvila Matamin Lumon Kahvikammari keskellä kylää sijaitsevan historiallisen Sovintola-rakennuksen yhteyteen. Kahvilasta on tullut vähintäänkin maakunnallisen, kenties kansallisen, tason hitti, ja asiakkaita tuntuu riittävän pieneen kahvilaan todella paljon.

Tällä kertaa arvioitavat pullakahvit saatiin talon puolesta tarjoiltuna kiitokseksi Letkeän Lempon yllätysesiintymisestä kahvilan asiakkaille ja henkilökunnalle - hyvä meininki! Valitsimme duolla kahvin kylkeen sitruunavaniljakreemipullan ja palan suklaavadelmakakkua. Kuten kuvasta näkyy (nuo ovat ihan kahvimukeja, ei espressokuppeja), niin kahvileivillä on kokoa sen verran, että tuolla setillä ruokkisi leikiten nelihenkisen perheen ja pakastaisi loput, mutta nyt toki söimme kahvileivät lähes tyystin kaksihenkisen orkesterimme voimin.

Oli muuten hyvää!

Jos lähdetään liikkeelle pullasta, niin ei löydy paljon motkotettavaa. Taikina oli maukas, paistoaste kohdallaan ja täyte oli erittäin hyvä ja raikas. Ehtaa tavaraa pullaukolle.

Kakku oli myös todella hyvää. Kakku oli sopivan kostea ja mitä suklaisin, ja vadelma toi siihen ripauksen käypää kirpeyttä. Päti.

Myös Tiina söi molempia kökköjä hymyssä suin. Jos hakemalla hakee jotain huonoa, niin oma makeansietokyky on tipahtanut sen verran heikoksi, että jonkun tunnin päästä oli vähän äklö olo, mutta kyllä senkin kestää, kun tietää miten tärkeää riittävä pullansaanti on terveydelleni.

5/5.

Risto

Pullasuklaata

Musiikissa tauot ovat tärkeitä, samoin blogeissa. Musiikissa naksun alle kolme vuotta tuntuisi aavistuksen pitkältä kesken biisin, ja ehkä tässä blogissakin joku kärsimättömämpi lukija on voinut jättää jo jonain aamuna tarkastamatta mahdolliset uudet kirjelmät. Mutta täällä ollaan, ja on tässä muutamat pullakahvit juotu välilläkin.

Paluumerkinnän kahvileipä nakertanee kaikkein puhtaimpien puritaanipötkylöiden kahvileipäsielua, kun nyt on otettu askel pois perinteistä. Suklaahyllyllä nimittäin löytyy nykyään eri makuja varsin runsaalla kirjolla, ja taannoin netissä sattui silmiini Fazerin sinisen ja Pullavan (kenties valtakunnallinen pullavalmistajakunkku?) yhteistyössä kehittämä korvapuustisuklaa. Lähikaupasta sain suklaata myös ostettua.

On tässä sattunut monenlaista tauon aikana - ette ole nimittäin mahtaneet aiemmin tuota tablettia nähdä!

Kahvina oli Löfbergsin kolmospaahtoasteen kahvia, ja viisi palaa suklaata näytteli kahvileivän roolia. Aiemmin olin kokeillut suklaata ihan itsenäisenä herkkuna, mutta nyt sitten kahvin kanssa. Hyväähän se oli, ja ehkä pullamainen sävy toimii kahvin kanssa vähän perussuklaata paremmin. Toisaalta vaikea on sanoa, että ottaisinko aution saaren suklaaksi kahvin kanssa nautittavaksi just näitä vai esim Maraboun Oreo-suklaata. Laitetaan 4/5.

Ps. Onkohan tässä välissä jo kaikki tekstiblogit muutettu videoblogeiksi?

Kateus

Mitä ihmisyys on? Mikä erottaa ihmiset muista eläimistä? Miksi juuri ihminen kuvittelee hallitsevansa palloa ja on tuhonnut leijonanosan muista suurista maanisäkkäistä sellaisessa ajassa, että muut luontokappaleet eivät ole ehtineet edes sopeutua verrattain nuoreen tulokkaaseen? Näitä kysymyksiä tulee mietittyä aika ajoin, ja tänään oli yksi sellainen hetki, kun Metria-kahvila tarjoili mahdollisuutta rakentaa laskiaispullia lukuisin eri sisuksin 2,90 €:n maksusuoritetta vastaan.

Yhteys näiden asioiden välillä voi näyttäytyä löyhänä, kunnes kuulu bloggari paljastaa saaneensa idean laskiaispullahirviön rakentamiseen siitä, että vaikka ravintoarvojen puolesta moinen pulla olisi kaikkea muuta kuin tarpeen, niin tällaisen kantaminen työpaikan kahvihuoneeseen voisi sentään herättää kateutta, joka mahtaa olla yksi ihmisyyden ehtymättömimmistä polttoaineista. Niinpä otin asiakseni pyytää rikoskumppaniksi Mikon, jonka innostuminen moraalisesti kyseenalaisesta tarkoituksesta sinetöi ajatuksen.

Pullajono oli usean minuutin mittainen, mutta kun lopulta pääsimme kahvihuoneeseen asti kyhäelmiemme kanssa, niin kyllä oli melkoinen pettymys. Ei siellä kyllä juuri kukaan vaikuttanut olevan kateellinen, vaan ylivertaiset nisumme ohitettiin lähes olankohautuksella. Bloggaaja-Markku sen verran ymmärsi tulla vastaan pettyneitä rakentajia, että hän kertoi itse rakentaneensa vastaavan kökön jo aiemmin, mikä liennytti reaktiotaan. Mutta esimerkiksi lounaan välistä jättänyt nälkää kärsinyt Karvinenkin vain pohti, että olisiko tuollainen hyvä ateria. Ei mitään kommentteja siitä, että miten ihanalta ei-tarjottavat näyttävät saati kannen pummaamista. Jotenkin meni nyt vähän hukkaan koko rakentaminen.

Hyväähän se varmaan oli, 3/5.

Työpaikalla on 3D-tulostin ja työkaver.. kollegoita.

Browniehuijaus Matkuksessa

Vuosi sitten lokakuussa kävimme rentouttavalla Ikea/Matkus-reissulla Kuopiossa. Kohteessa suuntasimme ensimmäisenä hörppimään kahvit ja puolison makeahampaan kolotusta helpottamaan hän valitsi vitriinistä brownie-kakkupalasen. Palat oli aseteltu vitriiniin ovelasti niin, että leikkaussaumaa oikein kunnolla nähnyt. Ihmetys olikin melkoinen, kun tarjoilija antoi sieltä lautaselle yhden suupalan kokoisen slaissin, joka näytti lautasella todella naurettavalta. 

Hintaa oli palaselle löydetty kuitenkin ihan hyvin, jos senteissä oli muistettu nipistellä. Kakkukökön hinta 3,5 euroa ja kahvi päälle eli olisiko ollut 6 euroa yhteensä.

Maku oli kuulemma hyvä, mutta ei auta. Kokopettymys oli niin suuri joten pisteitä 1/5.

Nimipäivän mokkapalat

Sanokaa mitä sanotte, niin todellisuudessa kaikki määritätte työkaverin hyvyyden sillä, että millä asialla hän tuo pullaa töihin. Synttäri-, media- ja uusi auto -pullat ovat standardihupia, mutta nimipäivässä juhlana alkaa olla jo sellaista harmaata kajastusta, ettei jokainen toppahousu sellaisena päivänä tule ajatelleeksi kollegoiden kurnivia pullamahoja. Meidän MR onkin toista maata - mokkapalatarjoilu oli tosiasia.

Kyllähän mokkapalat aina maistuu, ja nyt lisäpiristyksen toi yllättävän lämmin elokuun päivä, joka mahdollisti ulkoilmakahvit. Lisäksi yhdet neropatit keksivät pompotella lentopalloa kahvitauon aikana, niin ohjelmaakin riitti odotellessa, että keneltä ensimmäisenä napsuu nivelet, vai viekö rikkoutuva ikkuna tällä kertaa voiton.

4/5.

Teksti ja kuva: Risto

Kerimäen Kaivopirtti, feat. Anssi

Uusi kynäniekka liittyy Pulliksen vierailijarinkiin Anssin laitettu ensimmäisen arvionsa.

Kahvila-Ravintola Kaivopirtti Kerimäellä tarjosi niin maukkaan rahkapullan, ettei se edes ehtinyt kuvaan. Rahkan ja pullan suhde oli arvioitsijan näkökulmasta ihanteellinen. Rahkaa oli riittävästi, muttei niin paljoa, että suutuntuma tuntuisi tönkköiseltä, mikä yleensä tahtoo olla ongelmana rahkapullien kanssa. Lisäksi pulla oli koristeltu tuoreilla mustikoilla ja vadelmalla (4-5 mustikkaa ja yksi vadelma) sekä kuvassa näkyvällä lehdellä. Kahvi oli myös maukasta. Aamuisen pullakahvittelun juhlavan tunnelman kruunasi vieressä sijaitsevan maailman suurimman puukirkon n. 15 minuuttia pauhanneet kirkonkellot. 5/5.

Teksti ja kuva: Anssi

Monopoli on huono isäntä, feat. Julia

Pullakahvi-blogitiimi ei ole reiluun vuoteen malttanut runsaista pullakahveistaan raportoida, mutta aiemminkin blogiin kirjoitellut Julia päätti rikkoa hiljaiselon.

Olin vierailemassa Suomen Rautatiemuseossa, jossa oli jos jonkinmoista nähtävää ja koettavaa. Pitkän kulttuurirupeaman jälkeen pullahammas huusi mehevää suuntäytettä, eikä kahvikaan tuntunut lainkaan väärältä ratkaisulta siinä tilanteessa.

Iloiseksi yllätykseksi seurueemme huomasi, että museolla on avoinna kesäkahvila. Vesi kielellä menimme valitsemaan herkkuja, ja itse otin kahvin lisäksi pienen kierrepullan, jota sitten aloin siinä maistella.

Mikä karvas pettymys! Mikä antikliimaksi! Mikä pullan irvikuva. Kuiva käntty, jota ei edes kahvi onnistunut kostuttamaan. Lähimaastossa ei kuitenkaan ollut muita kahviloita, joten ilmankos pystyivät myymään tuollaista sontaa. Ymmärsin käytännössä jo taloustieteen luennolla teoriatasolla oppimani asian: monopolit vievät usein ihmiskunnan turmioon.

Arvosana: 1/5

Teksti ja kuva: Julia