Shoppailua ja huoltamoelämyksiä Tohmajärvellä à la maisteri Ikonen

Vierailuarviot jatkuvat. Tällä kertaa sulkakynän varteen loikkasi pullakahviblogitulokas Maisteri Ikonen, joka kävi virkistäytymässä Tohmajärvellä pullakahvin äärellä:

Tiedätte varmaan sen tunteen, kun intensiivisen työpäivän keskellä on ihan pakko ottaa pieni luova tauko, jotta hommat edistyisivät paremmin. Olen huomannut, että usein tällaiseen irtiottoon riittää esimerkiksi pikavisiitti johonkin viehättävään naapurikaupunkiin. Minun keitaani arjen keskellä oli tällä kertaa keväinen Tohmajärvi.

Tohmajärveä kiertäessä jouduin jälleen kerran toteamaan, että on se vaan niin kaunis kaupunki. Olisin voinut vain haahuilla keskusta-alueella tuntikausia vailla päämäärää ja nauttia! Tällä kertaa kolusin läpi pari valloittavaa second hand- liikettä ja tsekkasin myös muutaman ketjuliikkeen, Tavaratorin, Säästömestan ja Fixuksen, valikoimat. Lastatessani ostoksia autoon huomasin, että jalkoja on pakko päästä lepuuttamaan jonnekin. Ja mikä olisi parempi paikka pienelle lepohetkelle ankaran shoppailun lomassa kuin tunnelmallinen kahvila! Silmiini osui rauhalliselta ja viihtyisältä näyttävä Tohmajärven GT-huoltoasema, jonne poikkesin iltapäiväkahville.

Silmäilin hetken GT-aseman niukkaa, mutta selvästikin tarkoin harkittua kahvileipien valikoimaa, ja nostin lautaselleni suorakaiteen muotoisen hillomunkin. Etsin katseellani erikoiskahvien listaa, mutta turhaan. Minulla kesti hetki tajuta paikan juju: tämä asema luottaa yksinkertaisiin asioihin, jotka tehdään huolella. Tarjolla oli nimittäin vain peruskahvia, maitoa ja kermaa.

Istahdin tarjottimeni kanssa ikkunan vieressä olevaan pöytään, ettei minun tarvitsisi lepotauonkaan aikana luopua kauniista maisemista. Huomasin, että valitsemani munkki oli pinnasta melko kova ja pelkäsin tiskillä syntyneen myönteisen vaikutelman osoittautuvan illuusioksi. Munkin rapeus ei kuitenkaan haitannut lainkaan, vaan muutaman suupalan jälkeen totesin nauttivani koostumuksen suutuntumasta. Auntenttiselta maistuva omenahillo täytti munkin sopivassa suhteessa taikinaan nähden. Tähän päälle kupillinen peruskahvia lorauksella kermaa.. Voiko olla parempaa?

Omenahillolla täytetty munkki ja kupillinen peruskahvia

Hyvän asiakaspalvelun, miellyttävän tunnelman ja maukkaiden tuotteiden ansiosta annan tälle GT-aseman tarjoamalle pullakahvielämykselle neljä tähteä!

Nautiskelun jälkeen suuntasin auton keulan kohti töitä, ja tämän rentoutumisen jälkeen hommat sujuivatkin erittäin hyvin. Olen huomannut, että Tohmajärvi jättää vierailijaan aina jonkinlaisen jäljen ja vetää mystisesti puoleensa vuodesta toiseen. Suunnitelmissani onkin toteuttaa ainakin pari uutta visiittiä Tohmajärvelle kesän aikana ja kartuttaa samalla pullakahvikokemuksia kaupungista löytyvissä kahviloissa.

Seuraavaan kertaan,

Maisteri Ikonen <3

Tältä alustalta huippubloggaajalle tarjoiltiin tätä - Katso missä!

Klikisäästäjälle:

Tämä alusta = hopeatarjotin pöytäliinan päällä

Huippubloggaaja = Noin 4 lukijaa, joista iso osa on sukua

Tämä = munkkeja, suklaakakkua ja simaa

Missä? = Vuorivaaran eli Heiniksen kallion juurella

Vappuaattona sää suosi ulkoilijaa, ja niinpä minäkin hyppäsin Joensuun lähiseudun suosituimmalle ulkokalliolle Vuorivaaraan suuntautuvan Mazdan akselille. Orvaskeden graniittiin hankaamisen lisäksi tarjolla oli toveri-M:n lupaama vappuinen kolmiosainen rääppiäistarjoilu edellispäivän bakkanaalien jäljiltä.

Muutaman vaisun seinäräpellyksen jälkeen nähtiin aiheelliseksi ruveta syömään eväitä, että varmasti ehditään syödä kaikki päivän aikana. Tässä vaiheessa M veti todellisen ässän hihasta poimimalla varmat irtopisteet laittamalla viimeisen päälle kattauksen: pöytäliina ja hopeatarjotin luonnon helmassa kivellä! Siihen päälle sitten pieniä munkkirinkilöitä ja suklaakakkua, niin jo kelpasi. Olin vielä itse varustautunut kahvilla, joten arvioitavaksi saatiin standardien mukainen pullakahvisetti.

Ja kyllähän se kallion juurella maittoi. Munkkeihin oli ehtinyt jo tulla pieni kyllästyminen vapun vuoksi, niin pelkillä munkeilla tähdet olisivat voineet jäädä puolitiehen. Mutta maultaan mahtavan suklaakakun (ja se oli olevinaan vielä gluteeniton) kostean lusikoitava rakenne voitti viimeistään kiipeilijät puolelleen, ja uniikki kontrasti miljöön, tarjoiltavien ja tarjoilualustan välillä nosti tähdet helposti paremmalle puoliskolle. Lisäksi olin itse onnistunut laittamaan termospulloon siinä määrin maukkaat kahvit, että kupponen maistui hyvin maidottakin. Aurinkokin paistoi, niin oli jotenkin todella vaikea keksiä valittamisen aihetta. Kokonaisuudelle on pakko pistää nyt täydet viisi tähteä. Kiitos M! 

Onhan tuo nyt tyylikäs?

Ja suklaakakusta vielä kuva.