Marraskuun harmaus on ehtymätön ankeuden lähde. Kun tuntuu, että keli ei voi enää muuttua surkeammaksi ja pimeämmäksi, niin kalenteri muistuttaa, että keli pimenee vielä kuukauden, ja kahden kuukauden päästä on edelleen näin pimeää. Parasta on kuitenkin se, että marraskuu voi yllättää. Esim negatiivisesti.
Tänä vuonna vuoden tympein lorttokuukausi kiusasi ihmisiä generoimalla kitkalle immuunin jääpinnoitteen torstain ja perjantain välisenä yönä lähes joka sopukkaan. Huolellisinkin tallustaja on hämillään, kun kahden askeleen välillä pinta voi muuttua täysin. Saati huolettomampi menijä.
Kyllä, kaaduin perjantaiaamuna. Kahdesti. Ensin selälleen Lidlin pihassa ja sitten some-valitusten jälkeen vielä matkalla aamukahville. Siis kahdet lipat ennen aamukahvia. Hyvä startti viikonloppuun.
Onneksi meidän sihteerit ovat maailman parhaita ihmisiä ja ilmeisesti meedioita, kun murjottavan kömpelyksen valitusta siivittämään oli varustauduttu sekä uuniomenapitkolla (Pullava, tietty) ja myös suklaakarkeilla. Nyt nimittäin tiesi siipale paikkansa. En minä muista oikein mitään siitä mausta, mutta hyviähän nuo Pullavan jutut ovat, ja suklaakin kyllä tiesi paikkansa. Voi pojat, kiitos KM tästä - ajoituksesi oli taikaa. Laitetaan 5/5, koska ilman näitä olisin ehkä itkemässä nyt jossain yliopiston nurkassa.
Ja onhan se nyt ihan eri tarina kertoa, että kaatui kahdesti!
