Mediapullat, kiitos Tohtori K

Jos joku idea pitäisi viedä kaikille työpaikoille, niin se on mediapullat. Aina välillä joku päätyy lehteen tai radioon jotain hölisemään, ja kyllä siitä kunniasta sietää kantaa purtavaa työkamuille. Meillä valitettavasti osa luistaa tästä velvollisuudesta (herätkää päättäjät!), mutta Tohtori K on toista maata. Reilu vuosi sitten jo ostimme yhdessä hänen ja Mikon kanssa pussillisen munkkeja Karjalaisen kansikuvakomistuksina. Tälläkin kertaa paikallistoimittajan kanssa vietetyn juttutuokion jälkimainingeissa TK muisti, hoiti ja piti velvollisuutensa ja toi kolme pussillista S-ketjun viinereitä aamukahville. Maanantaina. Ai hitto mikä buusti alkuviikkoon!

Ja hyväähän se tietysti oli. Vaniljakreemihän on, kuten lukijat tietänevätkin, minulle mieluissa päällinen leivonnaisille, ja voitaikinapohjaiset viinerit toimivat lähtökohtaisesti hyvin. Sen verran oli unihiekkaa silmissä vielä, että ei tullut paljon rekisteröityä muuta kuin, että vähän se mureni ja hyvää se oli. 4/5.

Lehtevä viineri meinasi hajota pöydälle, niin laitoin kuvaa varten vähän tällaisen vitsikkään asetelman. Jumaliste, että tuo takana oleva autopeli on koukuttava kahvitaukojen piriste. Ollaan kahvipöydän porukalla jo vaikeimmalla tasolla, muutama kortti ratkaisematta.

Kansallinen korvapuustipäivä, feat. Markku

Bloggaajatiimi ei sattunut kansallisena korvapuustipäivänä pullakahvittelemaan, mutta onneksi vanha tuttumme Markku veti puusteja kaksinkin kappalein juhlan kunniaksi.

Keskiviikkona, 4.10. aamun lehdessä sanottiin, että tänään on kansallinen korvapuustipäivä. Vuoden joka ikisenä päivänä on joku teemapäivä, näistä on netissä ihan kokonaisia listauksiakin. Erään listauksen mukaan 4.10. on kansainvälinen eläinten päivä, mutta sehän ei nyt olisi ollut juurikaan kiinnostava, eikä varsinkaan olisi aiheuttanut toimenpiteitä. Mutta KorvaPuustiPäivä – ajatus siitä jäi kuumottamaan mieltä.

Niinpä sitten jo lounaan jälkikahveilla iskin kiinni ensimmäiseen tilaisuuteen ja otin sellaisen pienen vaniljakorvapuustin ja mukillisen työpaikan kahvion peruskahvia. Perussetti, 3/5, jossa kyllä pulla nosti arviota ja kahvi laski sitä merkittävästi. Vaikka yritin parantaa kahvia sokerilla ja kermalla. Mutta eihän vaniljakorvapuusti ole oikea korvapuusti! Joten en saanut tuolla setillä vielä rauhaa korvapuustiajatuksilta.

Iltapäivällä naputtelin pojalle viestiä, että hankkii illaksi oikeat korvapuustit jostain leipomosta. Hän oli päätynyt erään suuren, Kajaanin tien suunnalla olevan marketin paistopisteelle suorittamaan annettua tehtävää ja kotiin tultuaan iski pussin pöytään. Heti oli selvää, että tänään ei enää mitään muuta tarvittaisi iltapalaksi!

Päivän odotetuin hetki koitti illan jo pimennettyä ja sateen roimiessa kattoa. Kahvit keittää täräytin keskipaahtoisista tansanialaisista pavuista. Valtavan koon lisäksi korvapuustissa oli reilusti kanelia, mutta voin maku ei oikein selvästi tullut esiin, liekö sitä ollut ollenkaan, vai liekö korvattu jollain voin kaltaisella tuotteella? Voin puute sai puustin maistumaan hieman kuivalta. Päällä oli runsaasti raesokeria, joten energia-arvot olivat enemmän kuin kohdillaan. Setti täytti hyvin tehtävänsä iltapalana, kokonaisarvio 4/5. Jos voita olisi ollut enemmän, olisi arvio heittämällä 5/5!

Onhan tuo kieltämättä melkoinen! -Risto-

Teksti ja kuva: Markku