Suklaakakkua ja kahvia

Työkaverit osaavat olla hyvää sakkia. Käytännössä tämä arvioidaan heidän syntymäpäivinään, jolloin ajattelevaisimmat ja reiluimmat heistä tuovat kollegoilleen tarjolle kakkua, munkkeja tai muuta herkuteltavaa. Viime perjantai oli puheissani kovin kiireinen päivä, mutta yllättäen kalenteriin tuli kakkukahvien verran tilaa, kun nuori kollega J lähestyi tiimiään kakkukahvikutsulla syntymäpäivänsä kunniaksi.

Tarjolla oli Leppäsen leipomolta hankittua suklaakakkua ja Moccamasterilla tiputettua kahvia. Usein suhtaudun täytekakkuihin hieman epäillen, koska jotenkin kokonaisuus jää niissä vajaaksi osiensa summasta. En odottanut myöskään tältä kakulta ihmeitä, sillä ulkoasusta nousi jopa mieleen Mikon aiemmin raportoima Heurekagaten yhteydessä kärsitty suklaaleivos.

Kakku pääsi kuitenkin yllättämään positiivisesti. Suutuntuma oli moussemainen, ja pohjan ja täytteen välinen rajankäynti oli häilyväistä. Materiaali oli tasaisen makeaa, mutta ei lähelläkään ätläkkää. Kirsikkana kakun päällä kakun reunoilla oli vielä kermavaahtoa, mikä viimeisteli yllätyksen. Kahvi oli myös perushyvää. Pumpputermarista erityismaininta!

Mainoskuvasta kävisi.

Kokonaisuus jää kuitenkin neljään tähteen, sillä jotenkin jatkuva viiden tähden tiputtelu antaisi ymmärtää, että olisin jotenkin helppo, mitä tulee pullakahvitteluun. Mutta eleelle täydet tähdet!